Päivä Talvikissa

Retrolaukut rivissä

Uudet neulavihkot

No niin, nyt nämä on hinnoiteltu ja tuotu Talvikkiin myyntiin. Saas nähdä meneekö kaupaksi, vai saanko laittaa ne "lahjoiksi" ystäville ja sukulaisille:) Noita neulavihkoja taidan tehdä lisää ovat niin mukavia tehdä ja ihan hauskannäköisiäkin vielä. Retrolaukkuja tarvii kyllä tehdä kanssa lisää, kankaita on kyllä kotosalla vaikka kuinka. Fantsulassa jatkan sitten neulomista.

Odotan muuten kovasti Vanha-Rantalan avautumista, siellä saan olla rauhassa ja tehdä omia hommiani. Olen kyllä ollut jo ruohonleikkuussa ja muussa touhussa (lähinnä hämähäkin seittien poistamista yms.). Niin ja tietty muutamia ryhmiä on käynyt!

Vaan eiköhän tämä päivä ole kohta tehty... kotiin teen keittoon:)

Aurinkoinen aamu

Ihana aurinkoinen, mutta kylmä aamu. Tuntuu kyllä ihan kesältä! Uusi kassikin on valmistunut, laitan kuvan kunhan saan sen otettua. Täytyykin viedä Talvikkiin myyntiin retrokassit (Pena,15 v., sanoo laukkuja retrokasseiksi). Ja jos kassit eivät mene kaupaksi, sääli sukulaisia ja ystäviä, kohta heillä on kasapäin kasseja:). Taidan laittaa niitä myös nettiin Lauran ja Kallen Lelut-sivuille myyntiin. Eihän sitä koskaan tiedä:). Eilen selaisin meinaan nettiä ja löysin taas ihania käsityösivuja, voi kun olisi vaan aikaa tehdä kaikkea mukavaa!

Neulominen on kyllä jäänyt tosi vähiin, vissiin tuo ompeluinto iski pitkästä aikaa niin voimakkaana, että yhtä sukkaa olen neulonyt ties kuinka kauan. Noh, eihän se syödäkseen tarvii käsityöarkussa...

Nyt lähden viemään näyttöä ystävälle ja sitten palkitsen itseni kupposella teetä, nam.

Kissa ja kasseja

Neulominen on todellakin nyt vaihtunut - ainakin vähäksi aikaa - ompeluun. Nautin tosi kovasti ompelusta, onneksi on noita kankaita tallessa komerossa. Tässä muutama tekele neulavihkojen lisäksi... Mutta ensiksi tietty tärkein, eli Pecus kissa Keränen on meillä kesäkissana. Vaikka aina sanotaankin, ettei kesäkissaa saa ottaa. Pecus syö tässä omenapuun oksia ja nuuhkii kirsikkapuun kukkia. Todellinen keisari tässä perheessä...

Mutta sitten niihin ompeluksiin. Eli kasseja on syntynyt muutamia. Löysin jostain nettiä selatessa kassinteko-ohjeet, oikein vuorillisen kassin, ja tietty innostuin siitä kovasti. Ja sitten kun minulla on äidiltä peritty nappirasia, niin niitä halusin käyttää somisteina. Ja vähän pitsiäkin joukkoon. Kassiin mahtuu hyvin kirja ja muita tärkeitä tarvikkeita, pieni sisätaskukin löytyy vaikkapa sitten avaimia tai kännykkää varten.


Olen oikeastaan aika tyytyväinen räpellyksiini:) Saas nähdä, kuinka kauan innostus kestää!

Varsinainen käpyviritelmä

Sain tuossa eilen vihdoin ommeltuakin jotain eli löysin netistä vinkin neulavihkosta, eli sitähän oli ihan pakko kokeilla (ja näitähän sitten tulee kaikki saamaan lahjoiksi - beware my friends). Ja koska kierrätys on päivän sana, niin tämäkin on tehty melkein kokonaan kierrätysmateriaaleista. Vanhat farkunlahkeeet, laatikossa pyörinyt pitsi, neppareita on joskus tullut ostettua, huopaa piti käydä kaupasta hakemassa (kotona oli vain joulun punaista). Ideahan on siinä, että jokaisen naisen ja miksei miehenkin käsilaukusta pitää löytyä hyvä kirja, käsityö ja nyt tietty sitten neulavihko. Tämän vihkon laitan parhaalle ystävättärelleni Annelle synttärilahjaksi.

Muuten onkin mennyt aika ihan oikeissa töissä ja miten sitä muuten saisi hyvällä omatunnolla tehdä käsitöitä, jos ei välillä tekisi jotain muutakin.

Olen muuten "keksinyt" itselleni aivan loistavan tavan toimia: tavara/asia päivässä. Eli en edes kuvittele tekeväni suursiivousta tai edes komeron siivousta, vaan ajattelen yhtä asiaa kerralla. Olen saanut monta asiaa pois mielestä (ja kaapista), kun en ahnehdi ja ahdista itseäni ajattelema kaikkea kerralla. Homma on toiminut muuten tosi hyvin. Siis: pesin vain yhden ikkunan, heitin rikkinäisen kynän roskiin, leikkaisin vanhan rikkinäisen paidan tilkuiksi (tietty napit talteen) jne. Ja hah, se toimii! Olen tyytyväinen - ainakin vielä:). Nyt menen laittamaan ruokaa ja vatkaamaan vispipuuroa. Sitten vasta kuppi teetä:)