Paras vuodenaika

Ehdottomasti olen edelleen sitä mieltä, että syksy on parasta aikaa! Eikä haittaa vaikka sataa vaakana vettä ja tuulee, minä olen vain energisin näin syksyllä. Isäntä odottelee tietty vappua, ymmärrän kyllä hyvin. Mutta on isäntä muutakin ehtinyt tehdä, eli nukkekirkkoja valmistuu. Tässä eräs niistä. Minusta ne on kyllä tosi upeita, vaikka taidan kyllä olla vähän puolueellinen:)

Meillä oli kirjastossa keskeneräisten käsitöiden päivä ja väkeä oli ihan mukavasti ja tosi mukavaa oli. Puikot kilisivät, iloista jutustelua ja kahvia tietty. Päätettiin heti pitää seuraavakin tällainen päivä! Jesh! Hieno homma.

Eikä me varmaan edes häiritty kirjaston asiakkaita, ainakin moni kävi siinä katselemassa ja ihasteli käsitöitämme.

Ensimmäisessä kuvassa Arja ja Marja-Liisa neulovat puikot kilisten.

 Tässä toisessa sitten Maija-Liisa ja Riia.









Olen vallan ihastunut tekemään revontulihuiveja. Ohjeen löysin Ullaneuleesta. Sieltä muuten löytyykin kaikkea kivaa, kun maltaa katsella sivuja ihan rauhassa. Ja tosi monessa blogissa on linkkejä Ullaneuleeseen. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa.
Tämän ensimmäisen tein faberista ja tuo oranssimytty tuossa tuolilla samaa lankaa. Tosi kiva lanka neuloa. En ole ollut kovin innokas tekemään mitään pitsineuleita, eikä tämäkään niin kovin pitsinen ole:)


















Nyt on kuitenkin lauantai-ilta ja kohta saunaan. Tänään lämpiää viimeisen kerran ulkopalju, seuraavan kerran pääsee varmaan sitten jouluna.

Keskeneräisten käsitöidenpäivä

No sellaista tuli sitten kokeiltua ja olipas mukavaa! Kirjastossa iloisesti juttelevia naisia, puikot kilisten ja kahvikupit kolisten. Tuli sitten tehtyä melkein lapaset :). Juttua ja kuvia aiheesta löytyy täältä Pitäjänuutiset

Kuortin kirjastossa meidän käsityöpäivä keräsi vähemmän käsityönharrastajia, mutta aivan yhtä mukavaa meillä oli. Pannullinen kahvia ja minä sain ommeltua 3 nappia. Ilmeisesti aika meni enemmän sitten jutteluun:)

Mutta tämä syksy! Mitä värejä miellä onkaan? Ihailen aina aamusella naapurin pihan upeita värikkäitä pensaita. On se mukavaa, kun naapuri ajattelee meitä pihasuunnittelussaan.

Nyt olikin tällainen pikapostaus, enkä keitä teetä vaan lämmitän eilistä kalalaatikkoa. Nam. Ei ole kyllä läheskään yhtä hyvää kun meidän äidin tekemä silakkalaatikko!

Elsa - loistava käpyviritelmien tekijä

Siis viikko sitten naapurin lapset olivat yökylässä, pitkästä aikaa ja kyllä olikin mukavaa! Minäkin sain taas hyvän syyn katsella piirrettyjä:) Meillä on tapana aina vähän askarrella, Juho kuitenkin päätti katsoa "rauhassa" telkkaria, kun Elsa ja minä sitten raahattiin askartelutarvikkeet keittiönpöydälle. Elsa oli kyllä jo suunnitellut (outo piirre pienessä tytössä:)) mitä aikoo tehdä. Hienot suunnitelmat pantiin toteutukseen ja näin hieno siitä tuli!

Joten Elsasta on tullut aivan loistava käpyviritelmien tekijä! Ja sehän on kunniamaininta, ehdottomasti. Sitä paitsi, Elsalla oli mitä mielettömin kärsivällisyyden puuska tuota pikku possua tehdessä, toivottavasti se ei sitten kostautunut kotona.

Tänä viikonloppuna minulla olikin sitten joku ihme energiapiikki, sillä siivosin, pesin pyykkiä ja kuokin perunat! Huh huh ja huh. Toivottavasti tuo ei tule tavaksi:)

Tämän päivän käytänkin sitten opiskeluun, jee! Mutta sitä ennen on kyllä saatava kuppi teetä...