Veljentytön blogi

Olen innokkaasti ja ilolla seurannut veljentytön matkablogia Japanista ja ihan kuin itsekin pääsisi kokemaan matkan! Tosi hienoa, että Lotta jakaa reissunsa meidän muiden kanssa. Vaikka täytyy kyllä sanoa, että vuorelle kiipeäminen oli ihan käsittämätön reissu, huh huh ja puuh:)

Muutenkin seuraan innokkaasti facebookissa sisarusten lasten elämää ja heidän pienten lasten kasvua (ylpeä isotäti). Ja joku vielä sanoo, että facebook on ihan huuhaata. Onhan se sitäkin, mutta kyllä siitä minulle ainakin on tosi paljon iloa. Kiva lukea ja katsella kuvia täältä "kellarista". Toisaalta, eihän se ole sama asia kuin että pitää sylissä jotain ihanaa pientä tuhisevaa kääröä ja puhua vauvaa.

Viikonloppu meni sitten ihan levätessä, nukuin päiväunet oikein peitoissa. Enpä muista milloin olisin sellaista tehnyt ja se tuntui ah niin ihanalta. Täytyy yrittää samaa joskus toistekin. Eilen sitten aloitin uudet pitsisukat, kun annoin punaiset Tertulle nimipäivälahjaksi. Nämä seuraavat ovatkin sitten vaaleanpunaiset ja nekin olen päättänyt antaa lahjaksi. Siis varokaa sukulaiset, sukkia tiedossa.

Kiireitä ja villasukkia

Kiire vaan on jatkunut, mutta sehän on vain positiivista - näin yrittäjän kannalta katsottuna. Kevät on ehtinyt jo tosi pitkälle, lunta pihassa vaan enää ihan vähän. Pyykit kuivuvat iloisesti tuulessa heiluen. Ja sitä paitsi, avantokin on vielä ja se on suuri!

Pitsineulesukkakin sai parin. Minusta niistä tuli tosi tyylikkäät, vaikka itse niin sanonkin. Taidan kokeilla samaa kuviota rannelämmittimiin, minulla sattuu olemaan juuri sopivaa lankaakin siihen. Lankavarasto ei meinaa pienentyä sitten millään! Ehkä pitäisi yrittää olla ostamatta lisää lankoja - hmmm sitä täytyy miettiä.

Tuossa aamulla sain ihan linkin Amurin leopardi ja pennut . Kyllä voi olla upeat eläimet! Siinähän se päivä menisikin hyvin, kun vain tuijottelisi hienon eläimen pesätouhuja.

Nyt onkin hetki aikaa ennen kuin lähden kirjastoon iltavuoroon. Ai mutta täytyy ehtiä käydä vielä avannossakin:)

Kevät

Ja uudet linnunpöntöt pihassa! Nyt täytyy vain odotella lintuja niihin. Isäntä taisi tehdä ne kyllä lasten kissoja varten (ei siksi, että kissoilla olisi syötävää, vaan katseltavaa).

Olen saanut neulottua yhden sukan, uusi hieno malli, oikein pitsikuvioinen. Olen oikein ylpeä itsestäni. Olen jotenkin aina pelännyt noita neuleohjeita, kun niitä on vähän vaikea joskus seurata. Tai sitten olen vain sooloilija neulomisissani. No joka tapauksessa, punainen pitsineulesukka saa varmaan parin.

Avanto suurenee joka päivä. Nyt siinä mahtuu jo kunnolla uimaankin. Ihan yhtä kylmää se vesi on, mutta on se vaan niin virkistävää ja piristävää. Eilen juttelinkin erään ihmisen kanssa siitä, kuinka hyvää tekeviä harrastuksia jooga ja avantouinti ovat. Tai ainakin ne sopivat minulle aivan loistavasti.

Kiireitä

On ollut kyllä todella kiireitä tässä viimeisen viikon aikana, ja kiire näyttää jatkuvan. Noh, ehkä kiireessä on puolensa, jos sitä ei jatku ihan loputtomiin.

Viime viikolla olin OmaMökkimessuilla Helsingissä puhumassa kuin Runeberg. Tietty oman kunnan puolesta. Mukavaa oli ja erityisen mukava oli tavata kesäasukkaita! Siitä tulee jo vähän kesäfiilikset ihan itsekseen. Nytkin paistaa muuten ihanasti aurinko!

Pääsiäiskortit jäi sitten tekemättä, mutta jostain pitää osata luopua ja nyt se oli kortit. Olin kyllä hakenut jo kirjastosta korttikirjankin ja ostin (vaikka taas kerran lupasin itselleni, etten osta mitään) uuden kanaleimasimen. Eihän se leimasin kyllä käyttämättä jää, ehei.

Kaikki lapset ja kissat ovat kotosalla olleet jo maanantaista. Tuntuu tosi hyvältä, kun talo on täynnä elämää ja ääniä. Kissoille on naurettu oikein urakalla, on ne vaan niin hupaisia eläimiä.

Käsityöt on sitten jääneet myös vähän taka-alalle, mutta se on vain hyvä. Innolla odotan taas sitä hetkeä, kun saan kutimet käsiini!