Traktorimuseo

Kävin sitten ensimmäistä kertaa elämässäni traktorimuseossa ja sehän oli varsin mukava kokemus. Se on varmaan sellainen pienten (ja ehdottomasti myös isojen) poikien unelmamaa! Traktoreita oli meinaan ihan joka lähtöön. En edes tiennyt, että niin montaa eri merkkiä on olemassa! Museossa oli myös aivan hirveä määrä moottorisahoja, siis kaikki erilaisia. Huh! Mutta hieno kokemus, ehdottomasti. Taidan käydä siellä vielä uudestaankin.

Ja ei päivää ilman ajatusta Adasta. Adan peitto valmistuu hiljalleen, reunat vielä ja sitten se on valmis. Ajattelin, että jatkan peittoa sitä mukaan, kun Adan jalat venyvät. Pecus kissa osallituu kovasti peiton tekemiseen, lähinnä kyllä vaan testaamalla, että miltä se peitto oikein tuntuu, nukuttaako siinä hyvin. Ja kyllä näyttää nukuttavan. Tässä kyllä Pecus vasta pöyhii peittoa itselleen sopivaksi... hassu kissa:)

Kevät tulee sitten kuitenkin aika hitaasti, yöt ovat kylmiä ja vähän kyllä päivätkin. Mutta eihän nyt ole vielä mikään kesä!

Sitten sain aivan ihanan yllätyksen! Kirjekuoresta löytyi upea kortti ja virkkuukoukku, jossa on valo! En ole vielä kokeillut, mutta ehdottomasti kokeilen sitä... hämärässä :) Kortti on todella taidokkaasti tehty! Siitäpä tuli hyvä mieli. Nyt on kuitenkin aika juoda kupponen teetä ja ihailla työhuoneeni ikkunasta kaunista aurinkoista päivää.