Juhannus!

Tuo Suomen kesän onni ja autuus. Nyt se sitten alkaa syksyn odotus:) Päiväkin on lyhentynyt jo vaikka kuinka... heh heh, nämä ovat näitä syksyihmisen toiveita. Ei vaan, kyllä tämä kesäkin on ihan jees; saa tehdä ulkona ruokaa, ei tarvitse lämmittää, saa liikuntaa, kun huiskii hyttysiä jne.


Pecus the Great on siis edelleen meillä kesäkissana. Virkkasin tuossa pientä vauvanpeittoa, mutta ilmeisesti se on Pecuksen mieleen ja ilmekin on sellainen, että pois alta. Annoin siis Pecuksen siinä lepäillä ja nauttia päivästä. Nyt peitto on höyrytetty ja odottaa, että teen siihen fleecekankaasta toisen puolen. On sitten lämmin vaikka vaunuissa vauvan päällä, tai sitten kissapeittona.

Sukkia olen neulonut parit parit (heh), kun huomasin tuossa, että museon korissa ei ole oikein mitään myytävää. Ja uusi laukkukin on valmistunut. Tuosta tulikin aika hyvä, voi olla että otan sen omaan käyttöön, saas nähdä.

Nyt ajattelin tehdä raparperipiimäpiirakkaa, nam ja siihen päälle vanlijavaahtoa nam nam. Kassu ja kissat tulevat huomenna, ihanaa! Sitten onkin vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun kissat ravaavat ympäri taloa:) Miau!

Museoelämää

Täällä sitä sitten palellaan ja hätistellään itikoita (itikoita taitaa olla enemmän kuin viime vuonna), siis Vanha-Rantalan talomuseolla. Museokausi on avattu ja väkeäkin on käynyt. Pikku puute vaan, eli odotan sähkömiestä paikalle, kun en saa pattereita päälle. Nytkin istun sammakkofleecehuopa harteilla ja naputtelen konetta. Olisi hyvä ilma täällä siivotakin, mutta en saa myöskään imuria käyttää... hiiret ovat tainneet käydä johtojen kimppuun viime talvena.

No niin, sähkömies tuli paikalle ja lämpöä ja valoa riittää. Patteri olikin mennyt rikki, joten uutta tilalle.

Tuossa kuvassa on Marianna Överstin hääpuku vuodelta 1892, aivan ihana! Pidän usein maljakossa jotain kukkaa, kun se kuvastaa niin ihanasti tuohon peiliin.

Nyt pääsen sitten siivoamaan loputkin hämähäkin seitit pois, kun on tuota virtaa riittävästi!

Ihana pitsineulekirja

Tänään kun olen kirjastossa töissä (koko viikon oikeastaan), niin eikö tullutkin uutuuskirjapaketti! Mietin tässä, että mikähän olisi vielä mukavampaa, kuin avata pahvilaatikko, joka on täynnä uusia kirjoja? Joka tapauksessa, paketissa oli "Pitsit puikoille" kirja. Ihanan näköisiä pitsineuleita. Minähän en ole mikään pitsineuleiden tekijä, mutta kyllä näistä ohjeista löytyisi jo minullekin sopiva neule.

Tämä ompeluinnostus kun on ollut aika hurja, laukkuja tulee (toivottavasti myös menee kaupaksi) ihan solkenaan. Aloitin myös vauvanpeiton virkkaamisen isoäidin neliöistä ja kaivoin laatikon pohjalta aloittamani virkatun tunikan. Siitähän olin tehnyt melkein takakappaleen valmiiksi. Noh, eiköhän sekin siitä valmistu.

Sunnuntaina aukeaa sitten museo! Jee! Kävin siellä tänä aamuna, kun  Sirkka Satu Virtanen tekee näyttelyä museolle. Toisen aitan yläkertaan ja päärakennuksen vitriineihin tulee ihania juttuja esim. savesta koruja. Tosi upeita! Aitassa on sitten museonhoitajalle (lue Lauralle) ihana ryijy, jonka päällä voi levähtää. Se vaara siinä kyllä on, että siihen voisi ihanasti nukahtaa. Illan tullen sitten lepakkoyhdyskunta voisi herätellä:).

Ja onhan meillä tuo terapiakissa nimeltään Pecus. Sitä katsellessa ja silitellessä tulee niin käsittämättömän hyvä olo ettei paremmasta väliä. Mutta nyt on saatava kuppi teetä, vaikka on kuinka kuuma ilma.